Osallistuin viikonloppuna Varsinaisten Marttojen järjestämälle karjalanpiirakkakurssille. Oli äärimmäisen hauska, tehokas ja opettavainen kurssi. Olin kyllä jo aiemminkin tehnyt karjalanpiirakoita, mutta nyt opettajana oli oikein perinteinen karjalainen täti (tai mummo), joka pisti hommaan vauhtia ja osasi kertoa miten ne piirakat ihan oikeaoppisesti rypytetään.
Opittua:
- Jos riisipuuro on liian jäykkää sitä ei missään nimessä saa ohentaa keittämättömällä maidolla. Kuohuu kuulemma uunissa, eli käytä vettä tai keitettyä maitoa.
- Piirakoita ei saa nipistellä vaan rypyt painetaan sievästi sormilla. Tätä pitää kyllä vielä opetella...
- Sulhaspiirakat saivat nimensä siitä, että niitä saattoi nopeasti valmistaa mieluisalle sulhasehdokkaalle. Ainekset siis pääosin samat kuin karjalanpiirakoissa, mutta riisi on irtonaista ja lopputulos paistetaan voissa. Niin ja ne minikokoiset karjalanpiirakat siis eivät ole sulhaspiirakoita...
- Osaan teoriassa tehdä myös sultsinoita, eli levyllä paistettuja ruiskuoria joiden sisään taitetaan mannapuuroa. Olivat muuten tosi hyviä. Ja jos pelkää rasvaa, niin suhteellisen vähärasvaisiakin. Ainakin noihin muihin tuotoksiin verrattuna.
- Perunapiirakat tehtiin kannaksella aina pyöreiksi. Pitää siis sukutaustan mukaisesti muistaa tämä tulevaisuudessa.
Eli nyt vaan piirakkapulikka tilaukseen ja lisää harjoitusta. Voisin kuvitella, että syöjiä kyllä löytyy...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti