Maailmanennätysyritys - maailman suurin tilkkupeitto

Eli Novitan, Marttojen ja muiden yhteinen projekti. Ajatuksena siis, että yksilöt, yhteisöt jne. voivat tehdä määrätyn kokoisia peittoja, jotka sitten kootaan yhteen ja pyritään ennätysten kirjaan. No, Varsinaiset Martat sitten päättivät lähteä hankkeeseen mukaan ja sunnuntaina kävin virkkaamassa muutaman neliön mukavassa seurassa. Muutaman lisääkin ajattelin tehdä. Saa edes joitain lankojen loppuja käytettyä pois. Kuvassa siis kolme tekemääni tilkkua. Kaksi on tehty 7-veljestä langoista ja yksi kaksinkertaisesta Nallesta. Ohjeet ja lisätietoja tempauksesta löytyy täältä. Noiden ohjeiden mukaan kun tekee, niin meikäläisen käsialalla jää reilusti määrättyä 15cm pienemmäksi. Taisin tehdä 2 kerrosta enemmän kuin ohjeissa...

Näitä tilkkuja on kyllä hauska tehdä. Vähän jo innostaisi tehdä itsellekin peitto, mutta todennäköisesti en saisi ikinä aikaiseksi yhdistää neliöitä toisiinsa... on siis parempi osallistua tällaiseen tempaukseen jossa joku muu hoitaa palojen kiinnityksen :)

Mittatilaustossut

Tällaisia tossuja olen jo muutamat tehnyt aiemminkin. Tässä siis taas yhdet. Tällä kertaa tilaustyönä toteutetut. Tilaaja sanoi olevansa niihin tyytyväinen, joten kaipa olen siis minäkin. Ohje löytyy edelleen täältä. Lankana 7-veljestä ja napit löytyivät Porilaisesta nappikaupasta. Tällaisia käytin jo aiemminkin yksiin tossuihin ja neuleeseen. Olisin ostanut niitä enemmänkin, mutta eipä ollut jäljellä kuin muutama. Pari jäljelle jäänyttä odottelee siis sopivaa kiinnityskohdetta.

Puolukkaa ja rahkaa kakussa eli "PostModerni CharLotta"

Eli siis syntymäpäivieni kunniaksi työkavereille tehty kakku. Minulle kun kerrottiin heti ekana työpäivänä (noin kolmen ihmisen toimesta), että täällä on sitten tapana tuoda herkkuja kun on syntymäpäivät. No, minkäs teet. Oli ihan pakko leipoa. Hahmottelin mielessäni erilaisia helposti kuljetettavia kakkuja ja muistin charlotta -kakun. Sellaisen olen kumminkin jo aiemmin tehnyt, joten päädyin tällaiseen (post)moderninpaan versioon. Gluteeniton kääretorttupohja, puolukkarahkatäyte ja päällä punaherukoita ja hyytelösokerikiillettä. Eli pääosin sellainen "mitä kaapista sattui löytymään" -kakku.

Näin teet kakun:

- Tee kääretorttupohja, levitä sille marmeladi/hillo ja kääri rullalle.
- Leikkaa toisesta kakkupohjasta (voi paistaa kakkuvuoassa) noin 1,5cm reunoista pois.
- Vuoraa kakkuvuoka leivinpaperilla ja nosta pohjakappale vuokaan. Kostuta hieman esim. vaniljamaidolla.
- Leikkaa kääretorttu viipaleiksi (sellaisiksi jotka sopivat pohjan ja vuoan reunan väliin) ja asettele pystyyn vuokaan. Katso kuvasta mallia.
- Tee täyte ja kaada vuokaan. Tasoita pinta ja anna jähmettyä pari tuntia.

Kakku odottelee täyttämistä

- Levitä kakun pinnalle marjoja tai tee vaikka joku marjasurvoskiille. Pakastemarjojen päälle voi levittää hyytelösokerista ohjeen mukaan tehtyä kiillettä.
- Anna hyytyä ja tarjoile.


Pohja
6 kpl kananmunia
2,5 dl sokeria
2,5 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta

- Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi
- Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vähitellen vaahtoon
- Levitä uunipellille noin 2/3 ja loput pohjaa varten isoon kakkuvuokaan
- Paista 225 asteessa kypsäksi (8-10min)
- Taikinaerä on suhteellisen iso, eli tästä tulee sellainen 28cm vuokaan tehty kakku.
- Kumoa kypsä kääretorttupohja sokeroidulle leivinpaperille ja levitä päälle reilusti puolukkamarmeladia. Kääri ja anna vetäytyä jos ehdit.

Täyte
4 dl kuohukermaa
400g maitorahkaa
sokeria
vaniljaa
noin puoli litraa pakastepuolukoita
4 tl liivatejauhetta (enempää ei ollut, jälkikäteen voi todeta, että olisi voinut käyttää 6 tl sillä täytteestä tuli hieman löysä)

Valmis kakku

- Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää maitorahka. Sekoita tasaiseksi.
- Lisää puolukat (mielellään osittain sulaneena, mutta kyllä jäisetkin käyvät).
- Lisää sokeria ja vaniljaa maun mukaan. Sulaneista puolukoista tehtyä täytettä on helpompi maistella ja löytää sopiva sokerin suhde.
- Kiehauta noin 1dl vettä ja sekoita liivatejauhe siihen. Huolehdi, että liivate on kokonaan sulanut. Lisää liivate täytteeseen hyvin sekoittaen.
- Kaada täyte vuokaan.

 
Huomioita
- Käytin liian vähän liivatetta. Kakku kyllä pysyi koossa (muotonsakin puolesta hyvin), mutta oli hieman liian pehmeää.
- Muunnoksia voi tehdä juuri niin paljon kuin haluaa. Kaikki erilaiset marjat, hedelmät ja hillot käyvät. Eli mitä vain sattuu kaapista löytymään. Itsellä loppuivat puolukat kesken ja piti sitten päällystää kakku punaherukoilla, mutta hyviähän nekin olivat.
- Jos joku keksii kakulle paremman nimen kuin PostModerni CharLotta niin saa vihjata :)

Hopeasavikurssi

Valmis sormus

Olin sitten hopeasavikurssilla, jossa tutustuttiin materiaaliin, käyttömahdollisuuksiin ja työtapoihin. Kurssi oli todella hauska ja opettaja asiantunteva ja mukava. Hopeasavi itsessään on todella mielenkiintoinen materiaali. Siitä saa tehtyä melkeinpä mitä vain mitä voisi kuvitella savesta tai muista muovailtavista aineistakin tekevänsä. "Perusmuodon" eli sen muotoiltavan saven lisäksi savea on nestemäisenä ja pursotettavana vesiona. Täältä löytyy tietoja kurssista ja materiaaleista ja tietysti voi tutustua firmaan muutenkin. Jos helmityöt yms. väkerrys kiinnostaa niin tuolta löytyy vaikka mitä kivaa. Takaisin saveen... eli jokainen kurssilainen sai suunnitella ja tehdä itselleen sormuksen 10g hopeasavea joka kuului kurssin hintaan. Kyseisestä määrästä tulee muuten ihan helposti sormus. Ensin mietittiin ja pohdittiin ja katseltiin malleja ja sitten päästiin tositoimiin. Hopeasavi käyttäytyy kuin muukin askartelumassa, mutta se kuivuu tosi nopeasti. On siis oltava ripeä otteissaan. Kun sormuksen malli on tehtynä niin sitten savi kuivataan ja lopulta hiotaan varovaisesti tasaiseksi ja lopulliseen malliinsa. Hopeaksi savi muuttuu polttouunissa. Lopputuloksena on 99% hopeaa. Välivaiheista ja muista voi lueskella itse tuolta linkin takaa tai sitten vaikka alan kirjoista.

Ja toisesta kuvakulmasta.

Hopeasavea on kiva muotoilla ja itse asiassa siihen ei edes tarvita mitään ihmeellisiä välineitä. Ainut hieman hankalampi puoli on sormuksen poltto, mutta senkin voi tehdä kaasuliekillä tai viedä alan liikkeeseen poltettavaksi.

Kaitaliina - eli (melkein) valmis ikuisuusprojekti

Aloitin tämän kaitaliinan tekemisen niin monta vuotta sitten, että en rehellisesti sanottuna edes muista että koska. 5 tai ehkä 10 vuotta sitten... No, joka tapauksessa liina on nyt ihan viimeisiä viimeistelyjä vaille valmis. Mutta koska inhoan silittämistä (eli viimeistelyn viimeistely tulee kestämään vielä hetken) otin liinasta jo nyt muutaman kuvan ja ylpeänä teen siitä blogipostauksenkin.

Vasemmassa reunassa viimeistelyn reikäommel.

Kyseessä on siis perinnekirjonta, jonka nimeksi erinäisten googlausyritysten jälkeen löysin "virvittäin ompelu". Lisää tästä työtavasta löytyy täältä. Itse kirjonta oli mukavaa, joskin ns. rivillä pysyminen taisi välillä olla hieman hankalaa. Ohjeena käytin joskus ehkä 8-9 luokkalaisena tekemääni liinaa johin olin tuolloin tehnyt tätä kyseistä kirjontaa. Mallin olin silloin varmaankin saanut käsityönopettajan arkistoista. Tällaista työtapaa käytetään myös joissain kansallispuvuissa, tai tarkemmin ottaen niiden rekkopaidoissa. Ainakin Uudenkirkon puvussa on tällä tavalla tehty kirjonta (täältä löytyy kuva). Reunat ompelin käsin tuollaisella reikäompeleella jonka nimeä saati oikeaa tekotekniikkaa en tosiaankaan tiedä. Tein homman niinkuin osasin ja lopputuloksen näkee kuvissa. Liinan koko on noin 130x35cm, eli sai siihen muutaman kirjontapiston tehdä...


Liinaa voi periaatteessa pitää kummin päin haluaa. Olen lähtökohtaisesti ajatellut hapsupuolta oikeaksi puoleksi, mutta toimiihan tuo mainiosti toisinkin päin. Reunojen päättely toki on tehty toista puolta ajatellen, mutta kyllä se suhteellisen siisti on molemmilta puolilta.

Pituus noin 140cm

Ennen kuin liinan ottaa käyttöön pitää pitää se vielä kostuttaa ja silittää huolellisesti. Ja mahdollisesti koittaa saada hapsuista edes hiukan tasamittaisemmat, sillä nyt leikkelin niitä tasaiseksi ilman mittaa. Kunhan saan silityksen tehtyä niin sitten näen paremmin senkin miten epätasaiseksi hapsut oikeastaan jäivät. Joka tapauksessa myönnän olevani erittäin tyytyväinen siihen, että vihdoin sain työn näinkin valmiiksi.

Mittatilaussormikkaat

Sain jo jonkin aikaa vaiheessa olleet sormikkaat vihdoin valmiiksi. Toivottavasti mitat täsmäävät edes suurin piirtein ja pääsevät kevätauringon paistaessa käyttöön. Kuvan unohdin ottaa, mutta täältä löytyy ohje ja kuva minkä perusteella sormikkaat tein. Lankana Novitan Tico Tico ja värisävynä sellainen vihreä-sininen. Yritin parhaani ja sain raidat melkein täsmäämään... Omiin töihin en ole edes yrittänyt, mutta tilaaja toivoi että saisi tasaisesti raidoitetut hansikkaat.

Keväinen hattu/pipo

Kun näitä neulomuksiahan ei ole montaa jonossa muutenkaan... Päädyin kuitenkin pikavauhdilla tekemään eräälle ihanalle pikkuneidille jotain kevättä varten. Tällaisen tekoon kun ei kovin pitkään aikaa mennyt niin kyllä ne muutkin työt vielä edistyvät. Sormikkaista puuttuu enää pari sormea ja viimeistely ja tossutkin ovat käytännössä testausta vaille valmiit. Että ihan hyvinhän minä tällaisenkin ehdin tehdä :)

Yksinkertainen pipomalli siis. Samankaltainen löytyy blogista nimellä Nelottu kesähattu, malli siis taas lainattu ja tällä kertaa vähän muokattu omanlaisemmaksi. Lankana Novitan Miami, jota ostin testatakseni sen ominaisuuksia. Ihan kiva lanka neuloa, mutta väriskaala saisi olla parempi. Miksi ihmeessä langat on aina jotain hailukoita persikoita, pinkkejä tai epämääräisiä vihreitä?